Huono itsetunto ja uikkarit.... KÄÄK mikä combo!

Hellurei ja hellät tunteet! Kuka minä olen ja miltä minä näytän? Oon ite henkilökohtaisesti miettinyt tosi paljon omaa ja muidenkin itsetuntoa sekä minä-kuvaa. Ite oon lopettanut telkkarin kattomisen ja uutisten säännöllisen lukemisen. On ollut hyvä päätös elämässä! Miksi tein tälläsen päätöksen? Media työntää meille järkyttävän määrän negatiivisia uutisia, joista 99% on sellaisia joita mun ei oikeesti tartte edes tietää. Jos joku kuolee veneillessä se ei kuulu mulle, eikä ainakaan tuo yhen yhtä positiivista ajatusta pääkoppaan. Televisiosta työnnetään reality ohjelmaa toisen perään, jotka on kaukana todellisesta elämästä. Victorias secret -mallit, överiksi vedetty fitnessbuumi ja kuvan kauniit supertähdet on kaukana suurimman osan ulkonäöstä. Media onkin kuninkaan jalustalla siinä mikä määrittää "kauniin" tai sopusuhtaisen kropan nykypäivänä. 

Itse olen ollut kilpauimari 10-vuotta ja sen jälkeen tehnyt töitä uimapuvussa päivittäin. Teini-ikäisenä muista, että minäkin ajattelin, että kaikki tuijottaa mua. Itse olin kuitenkin päivittäin altaalla ja silti koin tälläisiä oloja itsestäni uikkarissa. Nykyään mulla on asiakkaita, jotka on kamppailleet asian kanssa vuosia. Ei ole ensimmäinen eikä toivottavasti viimeinen kerta kun joku rohkaistuu vuosien jälkeen soittamaan, että haluaisi oppia uimaan ja lähtee rohkeasti uimahalliin. Uimahallin uima-asu onkin lähe alusvaatetusta muistuttava kankaan palanen, ei todellakaan se itsetunnon pönkittäjä! Naiset sekä miehet olen nähnyt kipittämässä suihkutiloista altaaseen puolijuoksua ja vilkuilevan samalla ympärilleen, että näkiköhän kukaan... Itse uimahalleissa paljon aikaa viettäneenä niin kerron jokaiselle, joka miettii lähtemistä uimaan, että uimahalleihin on oikeesti kaikki tervetulleita. Uinti kuitenkin on lajina sopiva ihan kaikille ja etenkin sellaisille joille muu likunta tuottaa vaikeuksia. Uimahallissa näkyy kroppia A:sta Ö:hön. 

Toinen tuskaa tuottava asia on se, että ei osaa uida. Moni kokee noloksi ja jopa häpeälliseksi faktan että ei vaan kertakaikkiaan pysy pinnalla. Maakunissa ei ole välttämättä ollut uimaopetusta tarjolla! Koulu-uinti on voinut olla todella epämiellyttävä kokemus! Vesi voi vaan jostain syystä pelottaa! Tää on ihan normaalia ja meillä kaikilla on tälläsiä juttuja. Toiset pelkää hiiriä, yksi kammoaa korkeita paikkoja ja kolmannelle voi vesi olla, jotain ylitsepääsemättömän epämiellyttävää. Se mitä mä arvostan on just se taito, että lähtee selättämään omia pelkojaan tai lähtee rohkeasti kohtaamaan itsetuntonsa. Nyt en puhu pelkästään uinnista vaan elämästä ylipäätään, olkaa oikeesti ittellenne kilttejä ja nauttikaa olosta itsenne kanssa. Ja vaikka oonkin monen mielestä liian nuori sanomaan tätä, niin sanon silti: IKINÄ EI OO LIIAN MYÖHÄSTÄ! Haasta itseäsi, selätä vaikeudet, kasva, opi ja elä!

Mun yks motto onkin, että Life starts at the end of your comfort zone! Mä oon ottanu työn alle mulle vaikeita asioita ja herttileeri sentään, sen jälkeen kun on nostanu kissanpöydälle ja asiat on selätetty niin on aika hyvä fiilis! Olkaa ihmiset sellasia kun ootte, koska tää maailma on jostain syystä tarvinnu just sellasen tyypin kun sä oot. Ole itsesi paras kaveri ja rokkaa sun elämä, koska jokaisella meillä on vain yksi sellainen. 

Hyvää viikonloppua!

- Laura